Historia

Lappalaisten asutus siirtyi Harjurannan alueelta 1500-luvun alkupuoliskolta pohjoisemmaksi. Vuonna 1475 aloitetut Olavinlinnan rakennustyöt loivat edellytykset nykyisenKangaslammin alueen ja myös Harjurannan kylän asuttamiselle. Asuttamisen alkuaikoina alueen asukkaita kutsuttiin vesikansaksi. Vesikansa-nimitys johtunee laajoista vesialueista, joita uudisasukkaat käyttivät tehokkaasti kalastukseen ja liikkumiseen.Vuonna 1664 Harjurannan kylän alueella oli 13 taloutta. Pääelinkeino oli tuolloinmetsästys, kalastus, tervanpoltto ja kaskiviljely. Koko vesikansan asukasluku kasvoi noin 600 asukkaaseen vuoteen 1750 mennessä. Harjurannan vanhimmat asutukset olivat Härmäniemessä, Joutsenniemessä sekä Honkaniemessä. Yksi vanhimmista asutuksista on Pekkalan tila Härmäniemessä.Tila on ollut vuodesta 1613 alkaen Vänttisen suvun hallinnassa. Tämän hetken tilanhaltija on Jaska Vänttinen 13:ssa polvessa.1800-luvun alkupuolella Kangaslampi oli kuuluisa mm. karjalaismallisten maalattujen rekien- ja kärrynpyörien valmistajana. Myös sara- ja pellavakankaita valmistettiin tuolloin taidokkaasti. Kansakoulu aloitti Harjurannalla toimintansa vuonna 1901. Maantie Harjurannalta Kangaslammin kirkonkylään rakennettiin vuosina 1907-1910. Kangaslammille sijoitettiin sodan jälkeen vuonna 1945 noin 600 siirtolaista, joista osa tuli Harjurannalle.Kuuluisin harjurantalainen on todennäköisesti Mankilansaaresta syntyisin oleva maailmankuulu geodeetikko ja professori Veikko A. Heiskanen.

 Etusivulle    Takaisin    Tulosta sivu