1. Huurteiset koivut ja hohtavat hanget, loihtivat silmiisi näyn. Nukkuuko kylä jo "ruususen unta" vai onko kaikki noin rauhaisaa. Pakkas aamuisin kuitenkin näet kylästä  nousevat savut. Illalla loistavat varrella tien oikeat katuvalot. Silloin tiedät sä kylän oivan kyllin hyvin voivan.

Kertosäe: Tänne kuulun vaan, täällä elää saan, täältä löytyy myös ystävät, vedet välkkyvät, kukat kauneimmat, kaikki kuin parhainta unta.

2. Talvi on mennyt ja kevät kun koittaa, uskoa uuteen se antaa. Sisällä vielä vaik' roudan on tuntu, valo ja lämpö sen sulattaa. Pelloilta kuuluu jo lokkien äänet, ilmassa mullan tuoksu. Koskissa pauhaa jo vesien voimat, osan meille myös suoden. Silloin kuulet sä kevään oivan meille kaikille soivan.

Kertosäe: Tänne...

3. Elämän syke on kesällä toinen, vihdoin kun tänne se saapuu. Näytelmät, soudut ja Huuhkajan kierrot vieraatkin täällä saa viihtymään. Arkisen touhunkin lomassa huomaan kauniin luonnon ja rauhan. Siitä voin kovaankin työhöni saada voiman, innon ja ilon. Silloin tiedän myös mielenrauhan sieltä löytyä voivan.

Kertosäe: Tänne...

4. Syksyinen myrsky ja pohjoinen tuuli meitä ei täällä voi kaataa. Meillä on juuremme syvällä maassa. Katseemme kohti on taivasta. Elämän kaari kuin vuoden on ajat, talven lapsena vartun, kevään nuoruuden innolla elän, kesä työtä on kovaa. Silloin tiedät myös syksyn syliin, rauhaan jäädä voivan.

Kertosäe: Tänne...