MAARIANVAARAN HISTORIIKKI

Äsken ja vähän aikaisemmin

Maarianvaaran kylän varhaisin historia alkaa yli neljän tuhannen vuoden takaa, jolloin Laatokan Karjalasta kotoisin olleet hylkeen pyytäjät pystyttivät tilapäisen kotansa Mietunlammin rantaan. Tästä vierailusta jäi muistoksi jälkipolville ruukun palasia, jotka oli koristeltu kampakeraamisen kauden tyylin mukaisesti.

Vakituinen asutus kylälle alkoi muodostua 1660-luvulta lähtien. Ensimmäiset asumukset sijaitsivat Rauanvaaran laella. Tästä alkoi kylän kiihtyvä kasvuvauhti, joka oli 1700-luvulta Kaavin nopeinta. Kylällä oli 1800-luvulla asukkaita jo yli kuusisataa, puolet nykyistä asukaslukua enemmän.

Vilkasta oli elämänmeno Maarianvaarassa myös 1900-luvun puolessa välissä, kun suuret ikäluokat kävivät koulujaan yhteensä neljässä maarianvaaralaisessa opinahjossa: Maarianvaaran, Luumäen, Syrjävaaran ja Rauantaipaleen kouluilla. Myös kauppoja ja pientiloja oli tuohon aikaan useita, kunnes maaseudun tyhjeneminen alkoi vähentää kylän asukasmäärää.

Myös yhdistystoiminta Maarianvaarassa on ollut kautta aikojen vilkasta. Kylällä on toiminut vilkkaasti mm. Marttayhdistys, useita metsästysseuroja, kalastuskunta, urheiluseura(Maarianvaaran Mahti),  nuorisoseura ja maamiesseura.

Tämän päivän Maarianvaarasta ei löydy enää kauppaa, pankkia postia, kestikievaria tai elintarvikekioskia. Toisaalta palvelurakenteen kehitys on kulkenut myös toiseen suuntaan. Vuonna 1986 avattu laskettelukeskus, ammatimaisesti toimiva kesäteatteri ja kylän kolme suurta marjanviljelytilaa ovat sellaisia korven kummajaisia, joita ei jokaisesta maalaiskylästä löydy. Yhdistyksistä metsästysseurat, kalastuskunta ja nuorisoseura toimivat kylällä edelleen vilkkaasti.

Joku voisi nimittää tämän päivän Maarianvaaraa syrjäkyläksi, mutta asian voi nähdä toisinkin; Maarianvaara on kylä keskellä Itä-Suomea, joka on 1700-luvulla sijainnut yhden Suomen valtaväylän, Karjalan postitieksi kutsutun Kuopion ja Sortavalan välisen maantien varrella. Sitä pitkin ovat Maarianvaaran halki marssineet niin Venäjän kuin Ruotsinkin joukot.

Maarianvaara on kuulunut eri valtakuntien hallinnon alaisuuteen, mutta myös maakunta on historian saatossa vaihtunut. Vuoteen 1960 asti Maarianvaaran kuten koko Kaavin kunta kuului Pohjois-Karjalaan, kunnes se siirtyi Pohjois-Savon puolelle.

Maarianvaaran kylän kehittymisessä keskeisiä ovat olleet yhteydet sekä Savon että Pohjois-Karjalan suuntaan. Maarianvaara sijaitsee maantieteellisesti lähempänä Outokumpua kuin Kaavia, mutta luonteva vesireitti Rikkavettä pitkin Savon suuntaan on liittänyt Maarianvaaran läheisesti Kaavin vaikutuspiiriin.

Toisaalta Maarianvaaran kylän kehitykseen on vaikuttanut voimakkaasti myös Outokummun läheisyys. Outokumpu on ollut maarianvaaralaisille luonteva suunta mm. parinmuodostusasioissa. Lisäksi kaivoskaupungin tarjoamat työpaikat ovat antaneet kylälle elinvoimaa aina 1980-luvun lopulle asti.

Maarianvaaralaiset ovat tallentaneet kotiseutunsa historiaa ja perinnettä kiitettävästi. Vuonna 1995 julkaistu Maarianvaaran kotiseutupiirin kustantama Kyläkirja on tästä työstä näkyvin osoitus. Kesällä 2005 tehty kyläkiertoajelu oli myös monille kyläläisille ja lähikuntien asukkaille mieleen painuva kokemus.

Vuonna 2006 aloitettu Maarianvaaran Kulttuurikylä -hanke tähtää perinnetiedon tallentamiseen kyläläisiä haastattelemalla. Tästä materiaalista muodostetaan hankkeen aikana Maarianvaaran perinnearkisto.

 Etusivulle    Takaisin    Tulosta sivu